Museotie 3, HALSUA 

040 680 2240

sivistystoimi@halsua.fi

Halsuan kotiseutumuseo

Museo luonnon keskellä

Halsuan kotiseutumuseon museoaluetta ei koskaan varsinaisesti perustettu. Museoalueen isänä pidetään Antti Kujalaa, joka osti ns. Kraatarintuvan ja siihen kuuluvan varaston vuonna 1986. Vanhoja rakennuksia ja esineistöä alkoi kerääntyä alueelle. Muutamassa vuodessa Antti sai kerättyä lähes kaikki esineet, jotka nykyisin on museorakennuksissa. 

Vuonna 1987 Halsuan kunta osti naapuritilasta määräalan maata kotiseutu- ja kulttuurilautakunnalle tarkoituksena rakentaa museolato vanhoille esineille, jotka eivät mahtuneet Halsuan muinaisaittaan. Tämän jälkeen lautakunta tilasi Pohjanmaan museolta suunnitelman laajemmasta museokokonaisuudesta.

Halsuan kotiseutumuseo sijaitsee Halsualla keskellä Meriläisen kylää. Museoalueen kaksi pihapiiriä esittelevät talonpoikaisperinteen kehitystä 1700 -luvulta alkaen. 

Upeat rakennukset ja museon yli viisituhatta esinettä vievät ihmisen lähelle entisaikojen elämää. Niitä tutkiessa voi aistia

Museon ovet ovat avoinna kesäaikana ja muulloin sopimuksen mukaan. Museolla on mahdollisuus myös järjestää erilaisia tilaisuuksia tai esimerkiksi näyttelyitä.  ainutlaatuista tunnelmaa.

Käy tutustumassa Halsuan kulttuuritarjontaan kunnan verkkosivuilta.

Halsuan kotiseutumuseo löytyy myös Facebookista! Päivittelemme sinne kesän kuulumisia! 

Yhteystietomme ja aukioloaikamme löytyvät myös sivun alalaidasta.

Museon

karttakuva

Palolan tupa, museoalueen päärakennus, on peräisin 1890-luvulta Halsuan Palolasta.

Renkitupa rakennettiin vuonna 1951 Alastaroon rukoushuoneeksi. Se siirrettiin Halsuan museoalueelle kahvituvaksi.

Hotakaisen aitta on 1700-luvulta Halsuan Hotakaisen Peritalosta. 

Riihi on rakennettu kahdesta yksittäisestä 1900-luvun riihestä.

Varastorakennus on rakennettu paikalleen vuonna 1995.

Paja on 1800-luvun lopulta Halsuan Länttäpatilta metsänvartijan tilalta.

Savusauna on rakennettu vuonna 1995. Se rakennettiin museoalueelle vanhoista hirsistä.

Tämä rakennus on rakennettu vuonna 1850 Halsuan Ylikylään, jossa se toimi tallina.

Tuulimylly on peräisin 1800-luvulta Evijärven Paalasesta.

Pikkuaitta on rakennettu 1700-luvulla Halsuan Liedekseen.

Isoaitta on peräisin 1800-luvulta Vetelin Ristiharjulta.

Kraatarintupa on alueen alkuperäisiä rakennuksia. Se on rakennettu 1820-luvulla ja se on pienennetty 1920-luvulla kolmihuoneiseksi.

Luhtiaitta on 1720-luvulta Evijärven Vasikka-aholta.

Riviaitta on rakennettu vuonna 1773 Vetelin Pulkkiseen.

Hietalahden Jannen pikkuaitta on 1800-luvun alusta Halsualta.

Porttiluhti on rakennettu nykyiselle paikalleen vanhoista hirsistä.

Tämä aitta on 1700-luvun lopulta Halsualta Kanalasta.

Tämä museoalueen pienin otsa-aitta on rakennettu 1850 Soinissa.

Tämä otsa-aitta on rakennettu vuonna 1831 Kaustisen Kytöharjulle.

Museoalueen vinttikaivo on rakennettu jälkeenpäin kuvastamaan entisaikojen kaivoa. 

Pihapiiriin kuuluva piharakennus, jonka sisälle on rakennettu kyläkaupan interiööri. 

Tämä otsa-aitta on rakennettu Evijärven Haapikylään vuonna 1774.

Kärrykatos on peräisin 1800-luvun alusta Halsuan Liedeksestä.

Kraatarintuvan alkuperäiseen pihapiiriin kuuluvan navetan kivijalka.

Heinälato on tuotu museoalueelle Antin museon alkuvaiheiden aikana.

Karttakuva

museoalueesta

Palolan tupa, museoalueen päärakennus, on peräisin 1890-luvulta Halsuan Palolasta. Tupaan on sijoitettu laaja kokoelma erilaisia esineitä ja huonekaluja, kuten tälle alueelle tyypillinen pitkittäin keinuva kehto. 

Renkitupa rakennettiin vuonna 1951 Alastaroon rukoushuoneeksi. Se siirrettiin Halsuan museoalueelle kahvituvaksi ja siellä voi järjestää myös pieniä tapahtumia ja juhlia.

Hotakaisen aitta on 1700-luvulta Halsuan Hotakaisen Peritalosta. 

Riihi on rakennettu kahdesta yksittäisestä 1900-luvun riihestä.

Varastorakennus on rakennettu paikalleen vuonna 1995. Siellä säilytetään esimerkiksi päreet museon pärekattojen korjausprojekteihin.

Paja on 1800-luvun lopulta Halsuan Länttäpatilta metsänvartijan tilalta.

Savusauna on rakennettu vuonna 1995. Se rakennettiin museoalueelle vanhoista hirsistä.

Tämä rakennus on rakennettu vuonna 1850 Halsuan Ylikylään, jossa se toimi tallina.

Tuulimylly on peräisin 1800-luvulta Evijärven Paalasesta.

Pikkuaitta on rakennettu 1700-luvulla Halsuan Liedekseen.

Isoaitta on peräisin 1800-luvulta Vetelin Ristiharjulta.

Kraatarintupa on alueen alkuperäisiä rakennuksia. Se on rakennettu 1820-luvulla ja se on pienennetty 1920-luvulla kolmihuoneiseksi. Talossa asuttiin vielä 60-luvulle saakka.

Punaiseksi maalattu luhtiaitta on 1720-luvulta Evijärven Vasikka-aholta.

Riviaitta on rakennettu vuonna 1773 Vetelin Pulkkiseen.

Hietalahden Jannen pikkuaitta on 1800-luvun alusta Halsualta.

Porttiluhti on rakennettu nykyiselle paikalleen vanhoista hirsistä.

Tämä aitta on 1700-luvun lopulta Halsualta Kanalasta.

Halsuan kotiseutumuseon pienin otsa-aitta on rakennettu vuonna 1850 Soinissa.

Tämä otsa-aitta on rakennettu vuonna 1831 Kaustisen Kytöharjulle.

Museoalueen vinttikaivo on rakennettu jälkeenpäin kuvastamaan entisaikojen kaivoa. 

Pihapiiriin kuuluva piharakennus, jonka sisälle on rakennettu kyläkaupan interiööri. 

Tämä otsa-aitta on rakennettu Evijärven Haapikylään vuonna 1774.

Kärrykatos on peräisin 1800-luvun alusta Halsuan Liedeksestä. Katoksen alta löytyy myös pikkuinen ”piikkilangankiristäjä”, eli Valmet 15.

Kraatarintuvan alkuperäiseen pihapiiriin kuuluvan navetan kivijalka.

Heinälato on tuotu museoalueelle Antin museon alkuvaiheiden aikana.

Yhteystiedot

Halsuan kotiseutumuseo

Museotie 3
69510 Halsua

Aukioloajat

To – Su      klo 12 – 18

040 680 2240

sivistystoimi@halsua.fi

Yhteystiedot

Halsuan kotiseutumuseo

Museotie 3
69510 Halsua

Aukioloajat

To – Su      klo 12 – 18